Vieraisiin pöytiin

Kiitos edellistä tekstiä kommentoineille! Hauska kuulla, että lukijoita vielä on.

Niin erinomainen kuin toki olenkin, ei parhaalla tahdollakaan tule aina itselle sopivaa neuletta. Onneksi on ihania ystäviä, joille neuleita voi tuputtaa!

Glenna C:n suunnittelema Dundurn vei noin 5.5 vyyhtiä jesaria Cascade 220:a. Ohje on ostettavissa Ravelrysta.

Toisinaan huutelen vieraisiin pöytiin ihan tarkoituksellakin; Tintille neulottu Walpole oli samalla tutustuminen Geilskin puu- & villasekoitteeseen.

Tutustuminen kannatti, lopputulos oli mieleinen sekä tekijälle että saajalle ja tuntui passaavan myös yhden sun toisen kokeilijankin ylle. Olenpa itsekin takkia lainannut viileänä päivänä ja alan vakuuttua oman version välttämättömyydestä. Toista mustaa en kyllä taida ihan heti neuloa - mikähän noista väreistä sopisi minulle parhaiten?

Dustblowing

Rehellisyyden nimissä en tiedä, olisinko saanut aikaiseksi päivittää koko blogia, mutta erittäin tehokkaan sähköpostiarkistointijärjestelmäni ansiosta rouva Valaan helmikuinen hätyyttely pistää niin ikävästi silmään inboxista hoitamattomana asiana, että ei jäänyt muuta vaihtoehtoa - en nimittäin kertakaikkiaan kykene siivoamaan viestiä valheellisesti omaan kansioonsa. Että tässä sitä sitten ollaan.

Well, it has been a year (and would've been more had there not been a friendly push from the lovely Mevrouw Walvis), but here I am, blowing some dust.

Vuoden aikana on valmistunut vaikka mitä, mutta aloitetaan kasan perkaaminen tästä edellisessä postauksessa aloitetusta liivistä, jonka kypsymiseen meni aikalailla sama aika kuin tämän blogimerkinnänkin; liivi valmistui huhtikuun puolivälissä

I've been knitting a lot this past year, but it seems fitting to get back on the saddle wearing the vest I had just started when I last blogged something.

Tämä oli ensimmäinen steekkausta vaatinut projektini. Kokemus oli opettavainen ja suunnittelen jo seuraavaa!

This was my first time with steeks; I learned a lot! And I'm ready for the next one of the same sort, conveniently right before summer.

Näitä vuoden aikana valmistuneita kerralla katsoessa kyllä paistaa järjettömän hyvin projektikuvieni mielikuvituksettomuus. Pitäisi saada useammin aikaiseksi pyytää joku muu kuvaamaan.

Can you see a pattern here? I almost never get around to ask someone else to take these photos...

Jos täällä joku vielä käy niin huikatkaa - tiedän ainakin huomaako joku, jos seuraava postaus on kesäkuussa 2014...

If you're still there, leave a comment! I'd like to be prepared in case someone expects me to blog again before June 2014...

This & that

Edellisellä kierroksella esitelty kehruu muotoutui pieneksi mekoksi.

The yarn from the previous post became a small dress







Ei se ihan noin kiero mun mielestä ollut, mutta kuvien kanssa tuli hieman kiire samana aamuna, kun mekko piti antaa loppusijoituskohteen nimiäislahjaksi.

I don't think it was quite that wonky, but I was in a hurry: I took the pics just moments before handing it out to the small person.

Sitten on kehruita.

Some spinning has been piling up, unblogged.







Kaikki löytyy Ravelryn stashista.

Details in my stash.

Kesää se meinaa tännekin pukata. Joku sanoi joskus, että keltainen on hulluuden väri. Kiistän.

Summer, thou are in my heart. Somebody once told me that yellow is the colour of insanity. I beg to differ.

I AM THE LIZARD KING

I can do anything. Seriously.



Näin tänä aamuna bussissa gladiaattorisandaalit paljailla varpailla. Minulla oli tämä. Olin äimänä.

Someone was wearing gladiator sandals with no socks in the bus this morning. I was wrapped in wool.



Perus ainaoikeinkolmio kunnes lanka loppuu.

Can't get more basic than this.

Loma, vol. 1

Ei ny irtoo muuta.

I took the liberty of fertilizing your caviar

Vastustan syvästi pakkoneulomista pelkkään tarpeeseen. Jos ohje on tylsä, minä en sitä neulo, vaikka valmis neule saattaisi ollakin hyödyllinen lisä vaatekaappiin. Sileä neule ei ole välttämättä tylsää; tämä riippuu aika paljon langasta. Ja sitten on ne ohjeet, jotka on pakko tehdä heti eikä kohta.

I hate knitting stuff out of necessity. If the pattern is boring I'm not knitting it, no matter how well the finished object would fit in my wardrobe. Plain stockinette doesn't have to be boring either, it depends on the yarn. And then there are the patterns you just have to knit.

Malli/Pattern: Glitten by Julia Müller (Ravelry/Laris Design)

Lanka/Yarn: Novita Nalle

Puikot/Needles: Addi 3 mm (120 cm circulars)

FUCK YEAH!!!

Pffft

Taisi se rannoille tuotu hamppari viedä näppiksen mennessään, kun ei oikein meinaa irrota mitään ylentävää. Pannaan sitten kuvia.

It's too springy to think of anything to write, so here's some photos and shit.





Äitimuori meni ja täytti pyöreitä, joten lahjoin helmellisellä huivilla. Tiedot Ravelryssä.

My mom had a birthday, I gave her this shawl. More info on Ravelry.







Varmistaakseni kaikki mahdolliset rasitusvammat olen yritellyt opetella kehräämään. Tuo valkoinen on ensimmäinen viritys sillä kuuluisalla muusinuijalla, oranssi taas kotimaisella ihan täydellisellä värttinällä kehrättyä. Viimeinen munavoi on ystävän rukilla ajellun kokeilun tulosta. Olen jo aloittanut säästämisen.

To make sure I will obtain all possible hand injuries I've started to learn how to spin. The white bundle is my fisrt attempt to make yarn, though it may seem like something that was left behind after a steamy badger fuck fest. It's made with a heavy low-whorl spindle. With the orange one in the making I've switched to a much lighter Finnish hand made high-whorl spindle. The bottom one that reminds you of eggs is a result of me test driving my friend's spinning wheel. Yes, I have allready started saving my pennies.

Tässä piti olla ilmainen mainoskin, mutta joku vatipää ei näköjään ollut siirtänyt kaikkia kuvia kamerasta pois. Ensi kerralla sitten.

I was supposed to boast abput cool stuff I've bought, but apparently I forgot to take the pictures from my camera. Better luck next time.

One down, nine to go

Meinasin ensin, että Ravelryn kymmenen huivia vuodessa -projektiin ryhtyminen on varma merkki alkavasta aivovauriosta, mutta nyt en enää ole ihan varma. Tammikuu ei ole vielä puolessa, mutta mulla on valmiina yksi, melkein valmiina toinen ja puolivälissä kolmas huivi. Enkä edes käyttänyt koko lomaa neulomiseen. Tietenkään ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa ja niin edelleen, on niitä kadonneita ufoja ennenkin havaittu, mutta alku vaikuttaa lupaavalta.

At first I thought that gettin into the 10 shawls in 2010 was a certain sign of brain damage, but now I'm not so sure. January isn't even half way through, and I have one finished, one almost finished and one half finished shawl on my hands. And I didn't even spend all of my holiday knitting. I know it may be too early to tell though, this wouldn't be the first of the missing UFO gatherings. 



Malli/Pattern: Butterfly Wings by Renee Leverington (Goddessknits/Ravelry)

Epäilin jo alkuvaiheessa, että lanka ei ehkä riitä, eikä se riittänytkään. Jätin viimeisen kaavion pois ja käytin langanjämän epämääräiseen huovutettuun lättyyn, joka päätyy ehkä patalapuksi. Lopputulos on kyllä oikein kiva, huijaan tällä itseäni että kohta on kevät.

As I suspected when I cast on, I didn't have enough yarn, so I left out the last chart. I like how it turned out. I keep telling myself that if I keep staring at bright colour spring will come sooner. As if.

Vanhempiakin töitä olisi tarjolla:

I've managed to photograph some olde FOs as well:






Sen verran sanon tuosta Tangled yokesta, että en kyllä jumalauta tee yhtään vastaavaa työtä Floricasta enää IKINÄ. Tavalliset pienet palmikot olisivat varmasti vielä menneet ja sileä osuus neuleesta on ihanaa, mutta tuo kaarroke ei kyllä miellytä silmää. Neulon tämän varmaankin joskus uudestaan jostain muusta langasta, ohje oli hyvä ja kiva neuloa. Nappilistan toinen puoli on lisäksi liian löysästi päätelty, mutta ei huvita korjata kun muutenkin ärsyttää.

Panache on myös Floricasta ja meni lahjaksi tädille, tähän työhän Florica sopi oikein hyvin.

I made a huge mistake using this particular yarn for the Tangled yoke, the cables look horrific. I'll probably knit another one at some point, as I really liked the pattern and it was fun to knit, but at this point I can't even be arsed to correct the too floppy binding of in the right side of the button band.


I used the same yarn for the Panache, which was a gift for my aunt, and it came out perfect.

Paljon on sähköisessä maailmassa kiukuteltu Erään Nimeämättömän Langanvalmistajan tuotteilla tehtyjen sukkien kestävyydestä. Komppailen kyllä näitä valituksia kokemuksien pohjalta, mutta ei käy aina kovin hyvin muillakaan. Vähän reilu vuosi sitten neuloin ylkälle jostain Hjertegarnin sukkalangasta Boyfriend-sukat, jotka ovat nyt normaalin käytön ja pesun jälkeen pohjasta sopivat verkoksi vähän tyhmemmille kaloille.


A bit over a year ago I knit Boyfriend-socks with som Hjertegarn for my guy. Now they are suited for catching not-so-very-smart fish.



Vuosi on alkanut ihan mukavasti, mutta kovasti tekisi mieli humpsauttaa vielä toppahousut ostoskoriin, jos alesta löytyy. Kuulemma hypotermia ei ole hyväksi ihmiselle.


The new year has started and I am happy, but freezing. I'm getting to the point where I'm willing to throw away any sense of style and go to work in a Snuggie.

Punainen lanka, jota ei ollut

Suurkiitos kaikille edellistä kirjoitusta kommentoineille! Otan oikeudekseni päätellä, että teen edelleen mitä huvittaa ja kiinnostuneet lukevat mitä huvittaa, vaikka blogini ei mikään suuri risteysasema olekaan. Jokainen bloginpitäjä varmasti kirjoittelee ihan omaksi ilokseenkin, mutta olisihan tätä nyt melko älyvapaata julkaista, jos kukaan ei lukisi (paitsi mies, mutta sen on ehkä ainakin vähän pakko). Pysyn siis aiemmin määritellyllä, pätkivällä linjalla.

Thanks to those who commented my previous post! I'll maintain the bilingual thing for now. It's nice to know that there's someone out there, even though I've evaded the status of "the hot spot" in blog universe. I'm sure most people write at least partly for their own enjoyment, but to be honest it'd be quite idiotic to publish a blog nobody would read (except for my SO, but he kind of has to, right?).


Lopullinen vapautuminen gradusta ja sen myötä tietokoneesta on johtanut siihen, että voin vihdoinkin käyttää iltaisen aikani kaikkeen puoliturhaan. Lähinnä olen kuronut umpeen sitä viihdetyhjiötä, joka sieluuni on kaivautunut, katsomalla dvd:ltä Housea ja Deadwoodia. Lisäksi olen lukenut varmasti enemmän kirjoja kuin edellisen kolmen vuoden aikana yhteensä, jos ei lasketa kaikkea sitä pakollista opiskelulukemista.

As I've finally divorced from my computer and have the freedom to spend my evenings with something other than the blasted thesis, I've been trying to fill the black hole in my soul where "entertainment" should flourish. Basically this means a shitload of dvds including House MD and Deadwood, which I didn't have time to really enjoy while studying. I've also read more books in the past few weeks than I have in a couple of years or so, if you don't count the stuff I had to read for the university.


Neulominenkin maistuu ihan eri tavalla, kun se on oikeasti vapaaehtoista eikä pakkoliikkeinen lapaspula tahi puolisalaa kähvelletty lepohetki kaiken muun lomassa. Nämä tässä välissä pyörivät kuvat löytyvät kaikki Ravelryn projektisivultakin, en suoraan sanoen jaksa vaivautua kirjaamaan kaikkien tietoja kun osa on melko vanhojakin. Ideoita uuteen ja alusta asti omaankin on tullut raapustettua, mutta siitä lisää myöhemmin.

I've enjoyed knitting a lot more now that I can consentrate on it whenever I want and not just try to squeeze a few stitches in here and there when nobody's looking. All of the projects shown here are also in my Ravelry page; I can't be arsed to type down the details, especially since some of theme are quite old. I've also started to attempt designing my own stuff, but I'll get back to you on that one later.



Jos ja kun täällä käy neulomolaisia niin tiedoksi, että olen tosiaan lopettanut Novitan tilaamisen eivätkä tunnukseni ole enää voimassa (olisin muistellut, että tilausjakso meni poikki kevään puolella, mutta ehkä halusivat lyödä virtuaalimaailman ovet lukkoon ennen kuin kerettiläisyyttäni ehdin siellä mitään huudella). En oikein koe Neulomoa enää omakseni, ja kun Novitan viimeaikaiset päätökset lankojen ja ohjeiden kanssa lasketaan siihen mukaan niin en näe syytä lehteä tilata. Halukkaat saavat yhteyden blogin tai Ravelryn kautta.

The last bit is about a Finnish magazine & their website and probably not interesting to anyone who's not a member (or to them either, I suspect). I've discontinued a subscription and don't have access to their discussion board anymore. More time to spend in Ravelry, *nudge nudge*



Vaikka kesä olikin mitä mahtavin (eikä vähiten elämäni ensimmäisen oikean, palkallisen, tenttivapaan kesäloman takia), olen erittäin iloinen alkaneesta syksystä. Vielä kun ilmastokin tajuaisi, että enää ei tarvitse käydä uimarannoilla vaan voisi vetää jo lantsaria jalkaan. Raikasta syksyä muillekin kurahousuille!

Even though I had a great summer (mainly because of my first ever completely exam-free, paid summer vacation), I'm very happy we've moved on to fall. I just wish the weather would turn away from the beach-vibe. Have a great fall!

---

P.S. Onko kukaan muuten neulonut uusimmasta Kotiliedestä sitä Tempo-ponchoa? Voiko siihen oikeasti mennä vain 500g lankaa, ja onko tuo Tempo mistään kotoisin? Kiinnostaisi tehdä, mutta olen skeptinen.

The Owls are not what they seem

Talvihan on ihan typerää aikaa, joten mitä sitä nyt päivittelemään. Tai siis ei ole, mutta olen tehnyt muuta (gradua, joka on muuten valmis, kiitoksia kysymästä). Olen tehnyt kyllä käsitöitäkin ja paljon on valmista, mutta kirotun kameran vieläkin kirotumpi paska-akku ei ole yhtään kaveri, enkä ole saanut kuvatuksi oikein mitään, puhummattakaan tämän kyseisen kameran USB-vajavaisuudesta, joka nostaa kynnyksen vielä toiseen ulottuvuuten, kun "joudun" siirtämään kuvat eri koneen kautta kuin millä niitä voisi muokata ilman aivoverenvuotoa (tähän liittyy hyvin paljon sisustussuunnitelmallista konttaamista ja muuta pientä harmia, jonka ei pitäisi normaalia ihmistä häiritä). Tietysti voisi päivittää ilman kuvia, mutta yleensä ei huvita.

No niin, takaisin helikopteriin.

Malli: Paola Navarron Horned Owl (Ravelry --> Etsy)
Lanka: Novitan jämiä, lähinnä 7 veljestä ja Nallea
Koukku: 4?
Täyte: Vanua ja vanhaa lakanaa. Ohjeesta poiketen persiissä muovipellettiä
Muuta: Pöllö on vielä enemmän kännissä kuin aikaisemmin esitelty klooni.

Tätä oli mielettömän hauska virkata monestakin syystä. Ensinnäkin ohje on todella hyvin kirjoitettu ja sitä on helppo seurata, vaikkei englanti noin muuten taittuisikaan. Ohjeessa on myös huomioitu eri osien kiinnittäminen vartaloon avaruushahmotusrajoitteisille, eli siinä oikeasti lukee mille kerrokselle mikäkin kiinnitetään, eikä mitään epämääräistä "kiinnitä siivet vartaloon". Tästä huolimatta omalla pöllölläni on melkoisen paha karsastus; halusin kuitenkin jotakin omaa ilmettä. Se on sitten eri asia onko sattumaa, että kaikki virkkaamani olennot tuntuvat olevat persoja Gambinalle.



Yleensä en jaksa nyhrätä mitään pieniä juttuja, mutta tässä työssä yksityiskohtien tekeminen oli yllättävän mielenkiintoista. Mitään osia ei ollut liikaa samanlaisia eikä työssä ole ikävää viimeistelyä tai hankalia yhdistämisiä. Ohjetta ei oikeasti voi kehua tarpeeksi.



Pöllön jaloista tuli vartaloon nähden turhan suuret ja niiden kiinnittäminen vaati pientä kikkailua, mutta tämä johtui siitä, että ne on virkattu kaksinkertaisesta Nallesta, mutta vartalo yksinkertaisesta Seiskaveikasta. Samalla langalla jaloista (sekä silmistä) olisi ehkä tullut enemmän standardikokoiset, mutta jotenkin näissä virkatuissa otuksissa viehättää enemmän tällainen ydinlaskeuma-look kuin biologisesti "oikeaoppiset" yksilöt.



Kunhan tuon kamera-asian saisi järjestykseen (= heti, kun saan ostettua uuden kameran) alkaa tämäkin blogi varmasti hoiperrella ulos kryptasta. Valmista tosiaan on ja ostoksia (keltaisia ostoksia, piru minut periköön. Tosin Ilta-Sanomassa luki pari viikkoa sitten, että rupsahtaminen alkaa ihan kohta, joten menköön alkavan keski-ikäisyyden ja muun sekoamisen piikkiin).

Pakkasta oli aamulla sen verran, että pärstä jäätyi, mutta kyllä tuolla ihan keväältä näyttää.

Attack of the clones

Olen aina kokenut suurta sympatiaa hullu tiedemies -henkistä science fictionia kohtaan. Vaikka olenkin suuri villan ja kebapin ystävä, tuntuu lampaiden kloonaaminen jotenkin pliisulta ja turhalta - lampaitahan on maailmassa miljoonia. Minua sen sijaan on vain yksi, tai siis oli.

Malli: oma, idea tästä nukesta
Lanka: vartalo & hiukset/7 Veljestä, mekko/Nalle, kengät/Aino
Koukku: vartalossa 4,5, mekossa 3,5, kengissä 5
Sisällä: persuksissa ja raajoissa muovipellettiä tai mitä lienee raetta (Sinooperista), vanhaa lakanaa sekä pumpulia

Pää on virkattu mallilla "pallo" ja hiukset erikseen hatun tapaan, jakauksen paikka lyhennetyin kerroksin, ja ommeltu paikalleen. Periaatteessahan tuohon olisi voinut laittaa vaikka neppareita, jos haluaisi vaihtaa kampausta, mutta en halunnut. Mietin myös lankahiuksia, mutta inspiraatiomallissa oli mielestäni kivointa juuri tuo nuttura niin tälläkin sitten on.



Eniten hermoja rassasi rusetin solmiminen kauniisti, on muuten sävy sävyyn kenkien kanssa.



Kädet ovat pallerot, mikä tuo haasteita vaatteiden valmistukseen. Noista tumpuloista ei nimittäin ihan mikä tahansa hiha mene ohi. Laitoin muovirakeet sukkahoususta askarreltuihin pusseihin, niin eivät tursua ulos matkan varrella. Innoissani olin tunkenut rakeita myös muun muassa nimettömässä olevan laastarin alle, mistä ne seuraavana päivänä putosivat. Rautainen keskittymiskyky olennaiseen siis.



Mekko on virkattu tasona ja selkäpuolella on napit, koska käsien tapaan myös pää on hervottoman kokoinen. Pitäähän tälle nyt voida vaihtaa vaatteita! Muuten mekon olisi toki voinut virkata suoraan nuken ympärille.



Myös tossujen nappi on oikeaoppinen ja avattava, vaikka ne olisikin saanut ehkä paikalleen ilman kiinnitysmekanismia. Ainoa oli muuten yllättävän kiva virkata, olin kuvitellut että se halkeilisi enemmän enkä muistanut, että lanka on noin kaunispintaista. Liian myöhään taas liikenteessä.



Käsin kirjaillut kasvot ovat mielestäni paljon ilmeikkäämmät kuin valmiina ostettavat, vaikka onnistuminen vaatiikiin harjoitusta. Tämä meni ihmeekseni kerralla nappiin ja olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Nukelle ja etenkin sen ilmeisen päihtyneelle ilmeelle on naureskeltu pitkin sunnuntaita.

Seuraavaksi pitäisi loihtia tälle kavaljeeri, mutta en uskaltanut vielä aloittaa kun en ole varma onko tuo vartaloon käyttämäni väri enää kartalla eikä minulla ole sitä tarpeeksi jäljellä. Lankaa meni vartaloon hieman reilu kerä, nuken mittasuhteita voi hahmottaa tuosta alemmasta kuvasta 7V-keristä, jotka ovat kumpikin lähes täysiä (tummanruskea sekä vaaleampi, musta Nalle on sisältä tyhjä lörö eikä vastaa oikeaa kokoa).


Mulla on ensimmäistä kertaa elämässäni palkallista joululomaa täydet kaksi viikkoa, alkaen jouluaatosta. Aion käyttää ne klooniani apinoiden.