torstai 26. maaliskuuta 2009

The Owls are not what they seem

Talvihan on ihan typerää aikaa, joten mitä sitä nyt päivittelemään. Tai siis ei ole, mutta olen tehnyt muuta (gradua, joka on muuten valmis, kiitoksia kysymästä). Olen tehnyt kyllä käsitöitäkin ja paljon on valmista, mutta kirotun kameran vieläkin kirotumpi paska-akku ei ole yhtään kaveri, enkä ole saanut kuvatuksi oikein mitään, puhummattakaan tämän kyseisen kameran USB-vajavaisuudesta, joka nostaa kynnyksen vielä toiseen ulottuvuuten, kun "joudun" siirtämään kuvat eri koneen kautta kuin millä niitä voisi muokata ilman aivoverenvuotoa (tähän liittyy hyvin paljon sisustussuunnitelmallista konttaamista ja muuta pientä harmia, jonka ei pitäisi normaalia ihmistä häiritä). Tietysti voisi päivittää ilman kuvia, mutta yleensä ei huvita.

No niin, takaisin helikopteriin.



Malli: Paola Navarron Horned Owl (Ravelry --> Etsy)
Lanka: Novitan jämiä, lähinnä 7 veljestä ja Nallea
Koukku: 4?
Täyte: Vanua ja vanhaa lakanaa. Ohjeesta poiketen persiissä muovipellettiä
Muuta: Pöllö on vielä enemmän kännissä kuin aikaisemmin esitelty klooni.

Tätä oli mielettömän hauska virkata monestakin syystä. Ensinnäkin ohje on todella hyvin kirjoitettu ja sitä on helppo seurata, vaikkei englanti noin muuten taittuisikaan. Ohjeessa on myös huomioitu eri osien kiinnittäminen vartaloon avaruushahmotusrajoitteisille, eli siinä oikeasti lukee mille kerrokselle mikäkin kiinnitetään, eikä mitään epämääräistä "kiinnitä siivet vartaloon". Tästä huolimatta omalla pöllölläni on melkoisen paha karsastus; halusin kuitenkin jotakin omaa ilmettä. Se on sitten eri asia onko sattumaa, että kaikki virkkaamani olennot tuntuvat olevat persoja Gambinalle.



Yleensä en jaksa nyhrätä mitään pieniä juttuja, mutta tässä työssä yksityiskohtien tekeminen oli yllättävän mielenkiintoista. Mitään osia ei ollut liikaa samanlaisia eikä työssä ole ikävää viimeistelyä tai hankalia yhdistämisiä. Ohjetta ei oikeasti voi kehua tarpeeksi.



Pöllön jaloista tuli vartaloon nähden turhan suuret ja niiden kiinnittäminen vaati pientä kikkailua, mutta tämä johtui siitä, että ne on virkattu kaksinkertaisesta Nallesta, mutta vartalo yksinkertaisesta Seiskaveikasta. Samalla langalla jaloista (sekä silmistä) olisi ehkä tullut enemmän standardikokoiset, mutta jotenkin näissä virkatuissa otuksissa viehättää enemmän tällainen ydinlaskeuma-look kuin biologisesti "oikeaoppiset" yksilöt.



Kunhan tuon kamera-asian saisi järjestykseen (= heti, kun saan ostettua uuden kameran) alkaa tämäkin blogi varmasti hoiperrella ulos kryptasta. Valmista tosiaan on ja ostoksia (keltaisia ostoksia, piru minut periköön. Tosin Ilta-Sanomassa luki pari viikkoa sitten, että rupsahtaminen alkaa ihan kohta, joten menköön alkavan keski-ikäisyyden ja muun sekoamisen piikkiin).

Pakkasta oli aamulla sen verran, että pärstä jäätyi, mutta kyllä tuolla ihan keväältä näyttää.