Green Man

No en oo neulonu. Mitään. Mutta olen kehrännyt!

I haven't been knitting. At all. But I've been spinning!





Tästä tulee huivi Peter Steelen muisteluun, todennäköisesti Woodland shawl jollen muuta keksi.

This is going to be a Peter Steele memorial shawl, probably the Woodland shawl.

NYYH

That means sob.

I took the liberty of fertilizing your caviar

Vastustan syvästi pakkoneulomista pelkkään tarpeeseen. Jos ohje on tylsä, minä en sitä neulo, vaikka valmis neule saattaisi ollakin hyödyllinen lisä vaatekaappiin. Sileä neule ei ole välttämättä tylsää; tämä riippuu aika paljon langasta. Ja sitten on ne ohjeet, jotka on pakko tehdä heti eikä kohta.

I hate knitting stuff out of necessity. If the pattern is boring I'm not knitting it, no matter how well the finished object would fit in my wardrobe. Plain stockinette doesn't have to be boring either, it depends on the yarn. And then there are the patterns you just have to knit.

Malli/Pattern: Glitten by Julia Müller (Ravelry/Laris Design)

Lanka/Yarn: Novita Nalle

Puikot/Needles: Addi 3 mm (120 cm circulars)

FUCK YEAH!!!

Product placement 101

Minä kun olen niin perin monipuolinen persoona niin tuppaa olemaan kaikkien kauneustuotteiden ostaminen vähän työlästä. Periaatteessa kannatan ennen kaikkea laatua ja itseni vaalimista sopivilla mönjillä, mutta toisaalta olen pirunmoinen harakka ja töllistelen mielelläni mainoksia. En kannata hajusteterroria, mutta Sebamed-osasto saa erinomaisuudestaan huolimatta jäädä hankkimatta, enkä varmasti pidä kodissani esillä mitään Tummelia.

As you all know, I'm all complicated and shit. That makes buying beauty products somewhat tiresome. I demand quality and want to find the perfect products for my speshul self, but I also like shiny things and colourful ads. I dislike strong scents, but the hospital-smelling "sensible" cosmetics can shove it.

Vaikka tämä ei mikään kauneusblogi olekaan, koen henkilökohtaiseksi velvollisuudekseni ilmoittaa, että maailman paras käsivoiden on löytynyt.

Even though this is not a beauty blog I feel obligated to share my wisdom to those looking for the perfect hand cream.



Toisessa purkissa on Paradoxicalityn Shea moussea, toisessa kuorintaversiota. Sanoinko jo, että tämä on täydellinen tuote? Kuorinta on ihanan sokerinen ja jotenkin luonnollinen. Mousse on pehmoista, kevyttä, kermaista ja sitä tekisi mieli syödä. Ensisively on jopa öljyinen, mutta imeytyy nanosekunnissa. Eikä haise millekään. Siis yhtään millekään. Ellei erikseen pyydä, tuoksuvaihtoehtokin on olemassa. Hinta ei huimaa päätä eikä postikuluista arvaisi, että tulevat rapakon takaa.

I purchased both the Shea Mousse and Shea Hand Smoothener from Paradoxicality. Did I mention that these are PERFECT? I want to eat both pots. The mousse feels soft, light and creamy. And my hands drink it up in a nanosecond, with a long lasting feeling of softness and moisture. And it doesn't smell. Unless you want it to; a scented option is available. And they are easily affordable.

Tuliko tarpeeksi ilmaista mainosta? Harvoin mitään hehkutan, mutta nyt oli pakko.

Enough advertising? I rarely speak up about the products I use, but this was an exception I had to make.

Pffft

Taisi se rannoille tuotu hamppari viedä näppiksen mennessään, kun ei oikein meinaa irrota mitään ylentävää. Pannaan sitten kuvia.

It's too springy to think of anything to write, so here's some photos and shit.





Äitimuori meni ja täytti pyöreitä, joten lahjoin helmellisellä huivilla. Tiedot Ravelryssä.

My mom had a birthday, I gave her this shawl. More info on Ravelry.







Varmistaakseni kaikki mahdolliset rasitusvammat olen yritellyt opetella kehräämään. Tuo valkoinen on ensimmäinen viritys sillä kuuluisalla muusinuijalla, oranssi taas kotimaisella ihan täydellisellä värttinällä kehrättyä. Viimeinen munavoi on ystävän rukilla ajellun kokeilun tulosta. Olen jo aloittanut säästämisen.

To make sure I will obtain all possible hand injuries I've started to learn how to spin. The white bundle is my fisrt attempt to make yarn, though it may seem like something that was left behind after a steamy badger fuck fest. It's made with a heavy low-whorl spindle. With the orange one in the making I've switched to a much lighter Finnish hand made high-whorl spindle. The bottom one that reminds you of eggs is a result of me test driving my friend's spinning wheel. Yes, I have allready started saving my pennies.

Tässä piti olla ilmainen mainoskin, mutta joku vatipää ei näköjään ollut siirtänyt kaikkia kuvia kamerasta pois. Ensi kerralla sitten.

I was supposed to boast abput cool stuff I've bought, but apparently I forgot to take the pictures from my camera. Better luck next time.

One down, nine to go

Meinasin ensin, että Ravelryn kymmenen huivia vuodessa -projektiin ryhtyminen on varma merkki alkavasta aivovauriosta, mutta nyt en enää ole ihan varma. Tammikuu ei ole vielä puolessa, mutta mulla on valmiina yksi, melkein valmiina toinen ja puolivälissä kolmas huivi. Enkä edes käyttänyt koko lomaa neulomiseen. Tietenkään ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa ja niin edelleen, on niitä kadonneita ufoja ennenkin havaittu, mutta alku vaikuttaa lupaavalta.

At first I thought that gettin into the 10 shawls in 2010 was a certain sign of brain damage, but now I'm not so sure. January isn't even half way through, and I have one finished, one almost finished and one half finished shawl on my hands. And I didn't even spend all of my holiday knitting. I know it may be too early to tell though, this wouldn't be the first of the missing UFO gatherings. 



Malli/Pattern: Butterfly Wings by Renee Leverington (Goddessknits/Ravelry)

Epäilin jo alkuvaiheessa, että lanka ei ehkä riitä, eikä se riittänytkään. Jätin viimeisen kaavion pois ja käytin langanjämän epämääräiseen huovutettuun lättyyn, joka päätyy ehkä patalapuksi. Lopputulos on kyllä oikein kiva, huijaan tällä itseäni että kohta on kevät.

As I suspected when I cast on, I didn't have enough yarn, so I left out the last chart. I like how it turned out. I keep telling myself that if I keep staring at bright colour spring will come sooner. As if.

Vanhempiakin töitä olisi tarjolla:

I've managed to photograph some olde FOs as well:






Sen verran sanon tuosta Tangled yokesta, että en kyllä jumalauta tee yhtään vastaavaa työtä Floricasta enää IKINÄ. Tavalliset pienet palmikot olisivat varmasti vielä menneet ja sileä osuus neuleesta on ihanaa, mutta tuo kaarroke ei kyllä miellytä silmää. Neulon tämän varmaankin joskus uudestaan jostain muusta langasta, ohje oli hyvä ja kiva neuloa. Nappilistan toinen puoli on lisäksi liian löysästi päätelty, mutta ei huvita korjata kun muutenkin ärsyttää.

Panache on myös Floricasta ja meni lahjaksi tädille, tähän työhän Florica sopi oikein hyvin.

I made a huge mistake using this particular yarn for the Tangled yoke, the cables look horrific. I'll probably knit another one at some point, as I really liked the pattern and it was fun to knit, but at this point I can't even be arsed to correct the too floppy binding of in the right side of the button band.


I used the same yarn for the Panache, which was a gift for my aunt, and it came out perfect.

Paljon on sähköisessä maailmassa kiukuteltu Erään Nimeämättömän Langanvalmistajan tuotteilla tehtyjen sukkien kestävyydestä. Komppailen kyllä näitä valituksia kokemuksien pohjalta, mutta ei käy aina kovin hyvin muillakaan. Vähän reilu vuosi sitten neuloin ylkälle jostain Hjertegarnin sukkalangasta Boyfriend-sukat, jotka ovat nyt normaalin käytön ja pesun jälkeen pohjasta sopivat verkoksi vähän tyhmemmille kaloille.


A bit over a year ago I knit Boyfriend-socks with som Hjertegarn for my guy. Now they are suited for catching not-so-very-smart fish.



Vuosi on alkanut ihan mukavasti, mutta kovasti tekisi mieli humpsauttaa vielä toppahousut ostoskoriin, jos alesta löytyy. Kuulemma hypotermia ei ole hyväksi ihmiselle.


The new year has started and I am happy, but freezing. I'm getting to the point where I'm willing to throw away any sense of style and go to work in a Snuggie.

Lahjomattomat

EDIT: Pahoittelen mahdollista haamuilua; yritän viilata sivupohjaa eikä tietenkään mene kerralla oikein.

Olen legendaarisen huono neulomaan joululahjoja. Tai oikeastaan mitään muitakaan lahjoja. Ylkä saa kyllä kulkea tuotoksissani, mutta en oikein osaa ajoittaa niiden valmistumista mihinkään merkkipäivään. Myönnettäköön, että lahjojen saajia ei edes lähipiirissä ole lukuisia, mutta esimerkiksi äitini toivoi tänä vuonna wokkipannua ja rohkenen epäillä, että mitä taidokkaimminkin neulottu pannu olisi epäkäytännöllinen.

I'm notoriously bad at knitting Christmas present. Or any other presents for that matter. I knit for my SO, but my timing is usually off and I don't like making anything with a specific date in mind. I admit that there's not that many people I give any kind of presents, so I can't claim to be over worked, but my mother for instance asked for a wok pan and I seriously doubt that a knitted pan, however well it was made, would be very practical.

Itselleni sen sijaan olen erinomainen ostamaan vaikka mitä lahjoja, ja nämä silmukkamerkit saapuivatkin sopivasti jouluksi. Etsystä ne lähtivät kyllä hyvissä ajoin, mutta nopeudestaan tunnettu Itella veti taas vertoja sille kuuluisalle tikulle paskassa. Annettakoon anteeksi tämän kerran, kun kuulemma joku muukin on postipalveluja joulukuussa käyttänyt.

I'm excellent at getting presents for myself though, and these stitch markers arrived just in time for Christmas. They were posted from the seller very fast, but they got stuck in the Finnish post. Apparently someone else was trying to send stuff in December as well, who would've thought!





Intoilin näiden kanssa sen verran vauhdilla, että toisesta setistä oli yksi merkki jo työssä kiinni siinä vaiheessa kun älysin niitä kuvata.

I was so excited about these that I had allready taken one to use when taking the pictures.



Silmukkamerkit on ostettu Knitoraamaan Etsy-kaupasta. Toimitus oli erittäin nopea ja merkit ovat juuri oikeanlaiset; sopivan painavat ja jämäkät mutta kuitenkin taipuisat eivätkä jää työhön kiinni. Suosittelen!

I bought the stitch markers from Knitoramaa's Etsy shop. A very fast delivery and the quality is down right excellent. They are the perfect weight, flexible and don't get stuck on the knitting.

Vielä kun pukki olisi tuonyt pidemmän pinnan niin olisi hyvä. Ensi vuosi pyörähtää käyntiin Ravelryn 10 shawls in 2010 -ryhmän merkeissä, ja olen jo pari viikkoa venyttänyt kärsivällisyyttäni äärimmilleen kun en malttaisi olla aloittamatta Goddesknitsin tämänvuotista Winter Mystery shawlia. Siinä on helmiä! Tuhansia helmiä!

The only thing I wish the Santa had brought but didn't was some patience. I'm starting the new year with Ravelry's 10 shawls in 2010, and it's getting near impossible to not cast on the Goddess knits Winter Mystery shawl 2009. It has beads! Thousands of beads!

Johonkin tämä vuosi taas meni. Ihme juttu.

The year just flew by. Odd, that.

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei

Leikitäänkö, että on suunnitelmallista päivittää blogia joka toinen kuukausi? No hyvä!

Palaan tähän vanhaan valitusvirteeni, eli kameraan. En pääse eroon siitä fakkiutumasta, että käsityöblogissa pitäisi olla kuvia, joten kirjoittaminenkin tuppaa unohtumaan kun ei ole mitään näytettävää. Tai siis olisi näytettävää sinänsä, mutta ei keinoja tuoda sitä esiin. Nykyinen kamera on ihan ok muuten, mutta en tunnu osaavan ladata sitä kirottua akkua ikinä oikeaan aikaan, ja se on aina lopussa kun yritän kuvata jotain.

This week I have been mostly wearing a bitch hat of "no fucking camera". I can't get rid of the attitude that a knitting blog should have pictures in it, so updating has been slipping from my mind. It's not that I don't have anything to show, I just don't have a media to show it. My current camera is ok I guess, but I can't seem to remember to charge the battery. Ever.

Olen tehnyt jotain niinkin historiallista kuin tilaustyön. Kertakaikkisen kamalaa. Toisaalta käsityötä arvostavalle ihmiselle virkkaaminen oli palkitseva kokemus, etenkin kun kyseessä on työkaveri, joka oikeasti käyttää virkkaamaani baskeria. Olenkohan kehittämässä jotakin alkeellista kykyä nauttia antamisesta? Pitäisikö huolestua?

I've taken a historical step. Someone asked me to crochet something for them, and *GASP* I did! It was surprisingly rewarding, especially as this was a coworker who actually wears the beret I made. Is it possible I'm developing some form of feeling of enjoyment out of giving? Should I be concerned?

Olen myös leikitellyt ajatuksella omien neule- ja/tai virkkausmallien suunnittelemisesta. Tekeillä onkin työnimellä Blackberry/redberry kulkeva tunika, joka on kyllä aika pitkällä, mutta joutui väistymään viimeisteltävien töiden pinon tieltä. Toivoakseni saan tulevana viikonloppuna viimeisesteltyä ja kuvattua pinossa odottavat *köh köh* neljä neuletakkia ja yhden puseron, jotta voin hyvällä omalla tunnolla jatkaa. Neulomisen lisäksi aikaa kuluu melkoisesti Katamarien pyörittelyyn, ja palan halusta virkata itselleni kuninkaallisen pariskunnan.

I've been toying with the idea of designing my own knitting and/or crochet patterns. I'm working on a top-down tunic which I named Blackberry/redberry, but had to put it on hold for a while to make room in my knitting basket. Hopefully I shall be able to finish the *ahem* four cardigans and one sweater during the weekend, so I can continue with the tunic with a clear consciense (conscience? Con Science? Brilliant!). Besides the knitting I've been spending a lot of time rolling Katamaris, and I'm itching to crochet my very own Royal couple.

Jotta pysyisin uskollisena fakkiutumilleni, päätetään päivä kuvalla. Kyllä niillä paviaaneilla näyttää ihan hauskaa olevan, vaikka muutakin on epäilty.

Trying to stay true to my must-have-pictures-thing, I'll end this post with a photo. There was a huge issue some years ago about the living conditions of the babboons in the Korkeasaari zoo. I don't know, they seem to be enjoying themselves.