Turha pyristellä. Kuusi vuotta humanistista haahuilua hujahtaa silmänräpäyksessä, ja ennen kuin huomaakaan odottaa iso G kulman takana univelka nuijanaan. Jotain on sentään käsityöskenneltykin.
Sisäinen saituri pisti stopin lankahamsteroinnille. Päätös on ehdoton: ei uutta lankaa, ennen kuin varastosta on kulutettu pois kaikki sellainen, mitä ei kehtaa myydä tai mistä ei saa kokonaista työtä. Kokonaiseksi työksi lasketaan tässä kolmio- tai muu huivi tai neulepusero. Tasokkaammat sukkalangat saavat myös marinoitumisrauhan, mutta näistä iänikuisista irtoläjistä Seiskaveikkaa, Nallea ja muuta kestohittiä on päästävä eroon tai kupolista katkeaa verisuoni. Tuosta tulee siis peitto, jolla voi myös ajaa kotiin ei-toivotut, migreeniherkät vieraat. Mutta jos liikaa alan värejä mallaamaan löydän itseni kohta ostamasta lisää lankaa.
Fitted Knits -idolisointi puolestaan jatkuu Muori Menninkäiseltä ostetun Rosarios Bio Bamboon avulla. Nyt kun joku vielä ompelisi tuon kirotun pykäreunan ja päättelisi langat, niin tätä voisi esitellä päälläkin eikä pelkästään todistusaineistona siitä että jotain on saatu aikaan.
Lankana Bio Bamboo oli positiivinen yllätys. Jossain englanninkielisessä blogissa mainittiin, että halkeilee kovasti, mutta minä en ainakaan huomannut mitään. Ehkä vaikuttaa asiaan, kummasta suunnasta kerää neuloo? Minä siis sisältä, kuten aina. Muutenkin lanka on miellyttävää, todella pehmeää mutta neulepinnasta tuli kuitenkin makuuni tarpeeksi ryhdikäs. Olin laskenut menekin metrien perusteella, kun ohje on eri langasta, ja sen piti mennä melkein tasan, mutta kyllä tuota ainakin 1,5 kerää vielä jäi. On siis riittoisaakin. Vielä en tiedä, mitä lopusta tulee; ehkä jokin päähine?
Solmimisnauhaksi neulottiin ensin i-cordia, joka kiinnitetään neuloen kauluksen ympäri ja silmukoiden loppuessa taas i-cordia. Lopputulos on mielestäni todella kaunis sekä helppo ja nopea tehdä; varmasti sovellan tätä jatkossakin kaula-aukkoihin vaikken nyöriä tekisikään. Lisäbonuksena myös nurja puoli näyttää mainiolta; tuo on vähän kuin kanttinauha. Ehkä leveämpänä voisi tehdä nappilistankin noin?
Viimeviikonloppuinen musiikkielämysmatka Kouvolaan oli liikaa viisi vuotta palvelleille kenkäpoloilleni. Myönnetään, omalla toikkaroinnilla on varmaankin ollut vaikutusta sauman lopulliseen pettämiseen; en aio kuitenkaan luopua mukaviksi linttaantuineista menokkaistani, vaan raahaan ne suutariin. Minkä kuka tahansa järkevä olisi tietysti tehnyt jo viime talvena, jolloin sauman repsottaminen on enimmäisen kerran havaittu. Kotimaanmatkaajille suosittelen muuten yöpymispaikaksi edullista Turistihovia, jonka hinnat ovat tosin tuon linkin alalaidan tiedosta hiukan nousseet. Palvelu on ystävällistä, ja vaikkei kyseessä mikään Ritz olekaan saa tuolla mainiosti ruotonsa oikaistua, eikä ole pitkä matka minnekään. Ei edes Korialle.
perjantai 23. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tsemppiä isoon Geehen :) Aika kultaa kyllä muistot: itse väänsin dipan 5 vuotta sitten ja nyt piti päästä jatkamaan opiskeluja.
Tuolla samalla virkkuutekniikalla hävitin ison kasan jämälankoja.Peittoon saa uppoamaan monta nyttystä einiinmitääntarpeellista-lankaa.
Lähetä kommentti