Tumman violetin reikäihmeen kuvaaminen näillä valonlähteillä on suoraan sanoen ns. pjärsiistä. Siihen vielä lisäksi, että vaihdettuani kokoa pienempiin puikkoihin nuo ykkösvihjeen nurjan kerroksen langankierrot näyttävät suorastaan jättimäisiltä, rumasta nyt puhumattakaan. Ainoa syy miksen purkanut ennen puikonvaihtoa on tämä kirottu lanka, josta en kyllä tee enää yksinkertaisena ainakaan mitään. Enkä jaksanut edes pingottaa niin, että olisi melkein suora mistään kohdasta. Valivalivali.
Sitä paitsi kakkosvihjeen alku alkaa jo kyllästyttää, mallikertaa on kuusi toistoa per kerros ja ihan liian monta kerrosta on ollut jo samanlaista. Valivali. Tämä myöhempi tuotos tosin näyttää jo ihan kivalta, onneksi tukka on sinne pjärsiisen melkein pitkä niin peittyy tuo aiempi.
No, ei se mitään. Sen kunniaksi, että käytin edellisessä postauksessa termiä "tyylikäs" kolmesti, mainittakoon että puolitarkkakin silmä voi bongata virheen keskipaneelista. Siitä putosi silmukka, ja korjaaminen paremmin olisi vaatinut enemmän viitseliäisyyttä.
24.10. alkaa Mystic Waters KAL, johon ilmoittauduin myös. Tällä kertaa kyllä teen siitä silkkivillasta, kuten tämäkin alun perin piti. Mikä lie aikataulumato haukannut haahuilevaa humanistia, mutta kyllä tämä viikottainen kiintiöneulominen on joskus rentouttavampaa kuin pakonomainen yöunien ja opiskelujen kustannuksella neulominen. On pakko säännöstellä, kun ohje loppuu muuten kesken.
Tekstit
4 kommenttia:
moi!
tuo " ryydyn kesken pitsineuleen" taitaa olla ihan normaali osa prosessia. Lopussa kiitos pingottuu, jos vaan jaksaa sinne asti neuloa... tai joitain sinnepäin. Yksikään pitsihuivi ei ainakaan mulla ole tuntunut hyvältä kokoaikaa, päinvastoin. Eräskin odottaa vielä pingoituskeijua jo alun toista vuotta :P
Mutta jaksuja sinne!
Miten lie käy minun huivien, jotka odottaa neulojaa? Lankoja löytyy vaan kestääkö pinna vai tuleeko aloittamaton ikuisuusprojekti, heh...
Terkuin, pitkästä aikaa, Ursula
Hmm.
Toisaalta toistojen tekeminen on rentouttavaa,vaikkakin tylsää.
Lopulta valmiissa työssä ei kiinnitä huomiota mihinkään toistuvaan kuvioon,vaan kokonaisuuteen.
Jos näkisit tämän Mysteryn jossain valmiina,tekisit nopeasti johtopäätöksen aloitatko tekemään sitä vai et.
Niin,aina pitää olla ylpeä omista töistään.
Kiitosta kaikille!
Eilen alkoi taas maistua tuon neulominen, kun pidin yhden päivän täystaukoa. Haluan saada tokan vihjeen valmiiksi ennen lauantaina kuitenkin. Nuo helmet on kyllä kivoja, jotenkin innostavat mua ainakin neulomaan.
TeSa: tuo on totta, että valmiin jo nähtyään suhtautuisi ehkä eri tavalla. Siksi en varmaan ole näihin mysteereihin aiemmin lähtenytkään vaan ostanut kokonaisia ohjeita, kun olen niin kranttu. Pitääkin ajatella tuolta rentoutuskannalta!
Ylpeyttä omasta työstä ei voi liikaa korostaa, mua aina niin harmittaa kun ihmiset haukkuvat käsitöitään. Varmaan osa on ihan kehujenkalasteluakin, mutta silti.
Lähetä kommentti